AI-näkyvyysoptimointi on noussut nopeasti keskeiseksi osaksi näkyvyyttä. Perinteinen hakukoneoptimointi ei riitä yksin, koska tekoälyhaut toimivat eri logiikalla kuin sinisiin linkkeihin perustuva haku. Tavoitteena on tulla tekoälyn vastauksissa käytetyksi lähteenä ja siteeretuksi.
Pidin aiheesta webinaarin. Tämä blogi on tiivistelmä teemasta. Voit katsoa webinaarin nauhoitteen tästä: AI-näkyvyysoptimointi (AEO) – miten yrityksesi löytyy, kun ostaja kysyy tekoälyltä
Ensimmäinen sääntö: kysy tekoälyltä
Lähtökohta on selvittää, miten tekoäly kuvaa yritystä ja miten se erottaa yrityksen muista. Käytännön tapa on kysyä tekoälyltä:
- mitä yritys tekee
- miten yritys on erilainen
- miten yritys näyttäytyy tiedonlähteenä
Tämä muodostaa perustan sille, mitä sisältöä ja mitä rakenteita tarvitaan, jotta tekoäly voi käyttää sivustoa lähteenä.
Perinteinen SEO vs. tekoälyoptimointi
Perinteinen SEO
Perinteinen hakukoneoptimointi rakentuu teemoista ja hakusanoista:
- valitaan sisältöteemat
- tunnistetaan hakusanat
- optimoidaan sivut teknisesti
- Google indeksoi mahdollisimman paljon ja esittää tulokset linkkeinä
- käyttäjä tekee valinnan, mihin klikkaa
Avainsanoja tarvitaan edelleen, mutta yksittäisten hakusanojen lisääminen ei ole perusta.
Tekoälyhaut
Tekoäly ei toimi linkkilistana, eikä sen tavoite ole indeksoida kaikkea:
- tekoälygrowlerit arvioivat sivustoa eri tavalla
- suuri osa sisällöstä voi jäädä kokonaan lukematta, jos rakenteellista kuvausta ei ole
- arviointi perustuu uskottavuuteen ja kykyyn vastata kysymykseen tiiviisti
- geneerinen sisältö ja maksullinen sisältö eivät ole tekoälyn ensisijainen kohde
- tekoäly tuottaa tiivistelmiä ja listauksia, eikä käyttäjä välttämättä siirry lähteeseen
Tämä muuttaa näkyvyyden strategiaa: tavoitteena ei ole vain klikki, vaan pääsy tekoälyn vastauksiin.
Viisi asiaa, joihin AI-näkyvyysoptimointi keskittyy
AI-näkyvyysoptimointi ei ole yksittäinen toimenpide. Se edellyttää sisältöpohjaa ja systemaattista tekemistä. Keskeiset optimointikohteet ovat:
1) Löydetyksi tuleminen (Discovery)
Löydettävyys vaatii:
- teknisen pohjan
- hyvän sisällön
- rakenteistetun sisällön
- selkeät aiheet (topicit)
- sivustorakenteen, jota sekä Google että tekoälyhaut suosivat
2) Siteerattavuus
Tavoite on tehdä sisällöstä sellaista, että tekoäly voi käyttää sitä lähteenä. Tämä edellyttää:
- todistettua asiantuntemusta aiheesta
- tiivistä kiteytystä heti otsikon jälkeen (ingressi)
- vastausmuotoja: määritelmät, kehikot ja selkeät vastaukset
- lyhyitä, siteerattavia osuuksia
Tekoäly lukee usein "johdannon / tiivistelmän" ja voi jäädä siihen, jos se saa siitä riittävän vastauksen.
3) Integraatiot ja strukturoidut datasyötteet
Pelkkä sivukohtainen optimointi ei riitä. Tarvitaan myös strukturoitu data (Schema markup), joka kertoo sisällön rakenteen:
- organisaatio
- henkilöt
- vaiheittaiset ohjeet (step-by-step)
- videot
- usein kysytyt kysymykset
Rikas sivu ei ole pelkkä webbisivu, vaan kokonaisuus, jonka sisältötyypit ovat koneellisesti tunnistettavissa.
4) Konversio-optimointi
Konversio-optimointi ei ole muuttunut:
- sivun tehtävä on viedä asiakaspolkua eteenpäin riippumatta liikenteen lähteestä
- URL-rakenne, metakuvaukset ja sisältö voidaan luonnostella ja optimoida tekoälyavusteisesti
- tekoäly nopeuttaa ensimmäisen version syntyä, jonka jälkeen asiantuntijatyö alkaa
5) Luottamus ja uskottavuus (E-E-A-T)
Keskeiset painoarvot ovat:
- Experience: mieluummin oikeaa kokemusta & näkemys kuin teoriaa
- Expertise: selkeä asiantuntemus ja todennettu osaaminen
- Authority: auktoriteetti syntyy kokonaisuudesta; tekoälysiteeraus on merkittävämpi kuin "perinteinen" backlink
- Trust: luottamussignaalit yritystasolla
Käytännön vaatimuksia:
- selkeä tekijä (nimi, titteli, bio, kuva)
- yhdenmukaiset tiedot eri kanavissa (nimi ja titteli samassa muodossa)
- linkitys esimerkiksi LinkedIn-profiiliin
- yrityksen yhteystiedot ja tunnistetiedot selkeästi esillä
- asiakasarvostelut ja sertifikaatit (henkilö- ja yritystasolla)
Negatiivisia mainintoja ei käytännössä saa pois, joten toimintatapa on tuottaa ja levittää positiivista sisältöä niin, että se peittoaa negatiivisen ajan myötä.
Tuoreus ja sisällön päivittäminen
AI-hakukoneet priorisoivat tuoretta tietoa. Tämä ohjaa sisältöstrategiaa:
- vanhoja blogeja päivitetään systemaattisesti
- sisäistä linkitystä vahvistetaan ratkaisusivuihin, tuotesivuihin ja konversiopisteisiin
- suosituimmat sisällöt editoidaan ensin
- uusi sisältö ei ole ainoa tapa kasvaa; vanhan editointi voi olla kasvumoottori
Neljä kerrosta modernissa optimoinnissa
Moderni kokonaisuus rakentuu neljästä kerroksesta:
- hakukoneoptimoinnin perusta
- kysymysoptimointi ja rakenteistus (esim. FAQ, how-to, Topic guide)
- sisäinen linkitys ja AI-avusteinen sisällön luonnostelu
- konversiopolku, jossa erot syntyvät
Näkyvyys ei ole kampanja vaan järjestelmä
AI-näkyvyysoptimointi edellyttää mallia, jossa tekeminen on jatkuvaa:
Yksi ydinsisältö voidaan muuntaa useiksi johdannaisiksi eri formaateissa (esim. teksti, video, webinaari, infografiikka) ja jakaa eri kanaviin.
Miksi AI-liikenne on arvokasta
Havainto on, että tekoälyhausta tuleva liikenne voi konvertoida selvästi paremmin kuin perusliikenne. Esimerkkitapauksessa peruskonversio oli noin 0,28 %, ja tekoälyhausta tullut konversio noin 1,82 %, eli moninkertainen.
Digistrategin nosto
AI-näkyvyysoptimointi tarkoittaa siirtymää hakusanoista kohti:
- rakenteistettua sisältöä
- tiiviitä, siteerattavia vastauksia
- todistettua asiantuntemusta ja luottamussignaaleja
- systemaattista sisällön kierrätystä ja päivittämistä
- jatkuvaa seurantaa ja oppimista
Lähtökohta on yksinkertainen: tekoälyltä kysytään ensin, miten yritys näyttäytyy, ja sen jälkeen rakennetaan näkyvyyden infra, joka tekee sisällöstä löydettävää, siteerattavaa ja luotettavaa. Näkyvyysoptimointi on nyt kasvun moottori.